Vieraskirjoitus: perinteistä kiinalaista lääketiedettä suomalaisin silmin

TCM-klinikan henkilökuntaa ja opiskelijoita

Olen lääketieteen opiskelija Turun yliopistosta. Takana on viiden vuoden opinnot ja kaksi kesää lääkärin sijaisena. Jäin syyskuun alussa pois yliopistosta ja aloitin välivuoden ennen viimeistä lukuvuotta. Tarkoituksena on kiertää maailmaa kahden kaverini kanssa. Aloitimme Aasiasta ja lokakuun vietän nyt yksin Taiwanissa, Taipeissa paikallisessa sairaalassa harjoitteluvaihdossa. Olen ollut aktiivisesti mukana FiMSIC:n eli suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden järjestön toiminnassa ja pääsin heidän kauttaan vaihtoon, minne halusinkin.

Kun oli aika valita klinikka-vaihtoehdoista, eniten mieltä kutkutti perinteisen kiinalaisen lääketieteen osasto, jollaisia löytyy vain täältäpäin maailmaa. Olen nyt viettänyt kaksi viikkoa seuraten osaston toimintaa ja paikallisia käytäntöjä. Ensi viikolla siirryn hieman itselleni tutumpiin maisemiin seuraamaan paikallista sairaalan päivystystoimintaa 🙂

Sairaalan ainoa länkkäri

Ennen reissua, tietoni tästä perinteisen länsimaisen lääketieteen ulkopuolisesta tieteenalasta oli varsin olematon. Pääasiassa suhtautumiseni oli varsin kriittinen, kuten vaihtoehtohoitoihin yleisestikin. Päätin kuitenkin mennä kohti tuntematonta avoimin mielin ja antaa klinikalle mahdollisuuden! Heti ensimmäisen tunnin aikana sairaalassa pääsin seuraamaan akupunktio-hoitoja, joita paikalliset kiinalaisen lääketieteen lääkärit antoivat meridiaanien, eli kehon energia-kanavien mukaan. Sain myös itse niskaani kaksi neulaa tervetuliais-seremoniassa.

Mikäs siinä oli ollessa, olo ei siitä mihinkään muuttunut, vaikka kohteliaana miehenä vastailin kyselyihin, että totta kai paremmalta tuntuu!

Demonstraatio akupunktiopisteistä

Klinikalla seuraan lääkäreiden toimintaa potilaiden kanssa ja akupunktio-hoitoja. Minulle ja toiselle opiskelijalle, intialaiselle ayurveda-lääkärille on myös järjestetty lähes päivittäin luentoja perusteoriasta. Luennoilla olen oppinut mm. meridiaanien järjestelmästä, diagnostiikasta ja päässyt kokeilemaan akupunktiota itsekin. Diagnostiikka on varsin hämärää, pääasiassa tutkimuksia ovat ranteen pulssi molemmista käsista kolmesta kohtaa sekä kielen väri. Pulssin laatu ja voimakkuus johtavat eri diagnooseihin sen mukaan millä alueella se on. Esimerkiksi keuhkojen ying-energian ylimäärään. Sitä taas voidaan hoitaa akupunktiolla, yrttivalmisteilla ja ajoittain moxibustion -nimisellä lämpöhoidolla, joka on tosin menettänyt suosiotaan ajoittaisen kivuliaisuuden takia! Akupunktiota käytetään kaikkeen mahdolliseen, mutta erityisesti kroonisen kivun hoidossa ja selkäkipupotilailla. Paikallisilla neurologeilla on myös tapana lähettää esim. aivohalvauspotilaat jatkokuntoutukseen klinikalle vain jopa 4 päivää aivotapahtuman jälkeen.

Luento akupunktion oletetuista vaikutusmekanismeista länsimaisen lääketieteen termeillä

Toisaalta tähän väliin täytyy tuoda esiin, että täällä tai idean synnyinmaassa Kiinassakaan TCM (traditional chinese medicine) ei ole valtavirtaa. Mieleeni on jäänyt luku, että vain noin 20-40% väestöstä käyttää TCM-hoitoja, mutta lähes aina ainoastaan länsimaisen lääketieteen lisänä eikä sen sijaan. Monilla akupunktio-potilailla on syöpähoidot tai tutkimukset selkäkipujen takia kesken sairaalassa, jonka kellarissa klinikka sijaitsee. Sitä en osaa varmuudella sanoa, kuinka moni jättää länsimaisen lääketieteen hoidot väliin ja turvautuu ainoastaan TCM-apuihin. Yhteistyö tuntuu kuitenkin toimivan eri alojen välillä ja yllättävän moni klinikan lääkäreistä on jopa suorittanut tupla-tutkinnon eli länsimaisen ja TCM-lääkärin koulutuksen. Lopulta pitää kuitenkin valita jompikumpi, silla lääkärin vakuutuksen saa vain toiseen työhön – ei molempiin.

Olen käynyt muutamia herkullisia keskusteluita näiden lääkäreiden ja professorien kanssa. Osa ei näe ongelmaa tieteenalojen välillä vaan pitää niitä toisiaan täydentävinä. Toisaalta eräs nuorempi tuplatutkinnon suorittanut lääkäri vastasi kysymykseeni TCM:n ja länsimaisen lääketieteen ristiriitaisuuksista myöntävästi ja paikallinen TCM professori luennossaan osoitti erittäin mielenkiintoista itsekritiikkiä kysymysteni jälkeen. Hänen mukaansa meridiaaneja ei ole osoitettu olevan olemassa ja pohti, onko energia-teoriassa järkeä, kun sitäkään ei ole pystytty todistamaan. Silti hän tämän jälkeen kertoi, että sitä opetetaan opiskelijoille. En kehdannut tilanteessa enempää haastaa professoria, koska kaikki ovat olleet hyvin ystävällisiä ja paikallisessa kulttuurissa vanhempia ihmisiä arvostetaan enemmän kuin muualla maailmassa.

Moxibustion-lämpöhoitoa saamassa

Toisaalta kaikki vakuuttivat minulle uskovansa TCM toimivuuteen ja lopulta kuulin klassikko-lauseen: “Ei sitä ole pysytty todistamaan, muttei myöskään ole todistettu, ettei se ole totta!” Tässä vaiheessa luovutin suosiolla ja oli hieman hankala piilotella hymyä 🙂

Teoriasta muutama sana: noin 2000 vuotta sitten kirjoitettu kirja toimii paikallisena TCM raamattuna, mutta hoitoja on annettu jo paljon ennen sen kirjoittamista. Minulle kerrottiin, että teoria perustuu kliiniseen kokemukseen, ja sitä on muokattu ajoittain varsin radikaalistikin, kun on huomattu puutteita. Tämä tosin on mielestäni jäänyt hieman kesken…

Kaiken takana on ying ja yang-energioiden tasapaino sekä viisi pääelementtiä: vesi, tuli, maa, puu ja henkilökohtainen suosikkini; metalli. Kyllä, metalli 🙂 Fokus on enemmän kehon toiminnassa kuin anatomiassa, esim. hengityksessä, ruoansulatuksessa ja lämpötilassa. Esimerkiksi elimiä on vain 6 kappaletta, mutta ne ymmärretään laajempana kokonaisuutena kuin länsimaisessa lääketieteessä. Esimerkiksi sydämeen kuuluu verenkierto ja aivot.

Teorian kehitys on ollut yksi varsin uskomaton päättelyketju. Jokaisella elementillä on ying- ja yang-elimensä, mutta koska yang, eli miespuolisella elementillä, tulee olla dominoiva suhde naispuoliseen ying-energiaan syystä X, on yang-elimiä oltava enemmän, eli kuusi. Kuudes elin on tietenkin pericardium eli sydänpussi. Tästä saadaan 5+6=11 meridiaania, mutta koska jokaisella elimellä on KELLONAIKANSA vuorokaudessa, jolloin se toimii parhaiten, on lopulta meridiaaneja oltava 12 kappaletta, jotta ne menevät tasan vuorokaudessa.

Esimerkiksi:

3-5pm is the time of the Bladder when metabolic wastes move into the kidney’s filtration system. This is the perfect time to study or complete brain-challenging work. Another cup of tea is advised as is drinking a lot of water to help aid detoxification processes. Feeling irritated or timid may also occur at this time.

Vaikka teoria on mielestäni varsin päätön, olen kuitenkin tavallaan hyvilläni siitä, että klinikalla painotetaan vaihtoehtoishoidoille tyypillistä kokonaisvaltaista hoitoa. Laakareiden ja potilaiden vuorovaikutussuhde vaikuttaa erinomaiselta ja voisimme kenties oppia siitä jotain. Toisaalta Suomessa ollaan kenties enemmän siirrytty terveempään suuntaan, eli vähemmän auktoritaariseen hoitosuhteeseen lääkärin ja potilaan välillä. Täällä en ole nähnyt (tai ymmärtänyt, en osaa kiinaa) potilaiden haastavan klinikan laakareiden päätöksia, vaan he ovat aina kovin kiitollisia siitä, että lääkäri jakaa viisauttaan.

Hoitojen teho vaikuttaisi siis perustuvan plasebovaikutukseen, mutta voisiko niissä olla jotain muutakin? Minulle on esitelty tutkimustuloksia, jotka ylistävät mm. akupunktion tehoa, mutta tarkisteltuani muita lähteitä vaikuttaa valitettavasti siltä, että Kiinassa ja Taiwanissa näytetään saavan pelkästään positiivisia tuloksia. Niitä ei ole pystytty toistamaan muualla maailmassa, mikä on vähintäänkin epäilyttävää. Akupunktio lihasperäiseen selkäkipuun on ainoa asia, jonka voisin uskoa, mutta tästäkään en ole ollenkaan vakuuttunut. Lisaksi paheksun mm. TCM:n masennuksen hoitotapaa: senkin pitäisi auttaa, kun otsaan isketään 5 neulaa. Toivottavasti hoidot eivät jaa tähän. Muutaman potilaan kohdalla oli nihkeää seurata masentuneen potilaan itkuisuutta akupunktion aikana.

Kaiken kaikkiaan Taiwan on ollut erittäin miellyttävä yllätys. Vaikka kuulinkin täällä käyneiltä ystäviltäni ylisanoja maasta, on ihmisten ystävällisyys, yleinen turvallisuus sekä luonto ihastuttanut. Vapaa-ajalla olen käynyt mahtavissa kansallispuistoissa vaeltamassa sekä tutustunut moniin mahtaviin ihmisiin.

Taiwanin parhaat patikointireitit tarjoaa Alishanin kansallispuisto
Sun Moon Lake
Auringonlasku Taipeissä
Taipein rantaviivaa

Lopuksi voisin ravistella ihmisten mielikuvaa Taiwanista muutamilla luvuilla. Taiwan on rikas maa. Sen bruttokansantuote (BKT) on IMF:n rankingin mukaan 22. suurin maailmassa, mm. suurempi kuin Ruotsin. Väkilukuun suhteutettu BKT on suurempi kuin Portugalilla tai Virolla seka kaksinkertainen verraten vaikka Puolaan. Silti maa on todella halpa turistille, aamiaista saa eurolla ja saan syötyä sairaalassa 1,4 eurolla lounaan.

Taiwanin terveydenhuolto on rankattu 195 maan vertailussa sijalle 45. Luotettavaa tietoa ei löydy ihan joka mittarilla, silla Taiwan ei edelleenkään kuulu YK:hon ja mm. WHO:n listauksiin historiansa takia (Kiinan nationalisti-hallitus pakeni kommunisteja Taiwaniin vuonna 1949 ja perusti sinne uuden pääkaupungin. Se edelleenkin katsoo olevansa koko Kiinan hallitus, vaikka on käytännössä oma valtionsa).

Terveydenhuolto on kuitenkin laadukasta joka tapauksessa ja perustuu vakuutusjärjestelmään. Olen kuitenkin kuullut, että systeemi on jokseenkin kallis ja kehitettävää on. Kuitenkin taiwanilaisille SOTE on jo tehty käsittääkseni jo 80 tai 90-luvulla: kaikilla on oma terveydenhuoltokorttinsa, joka kulkee aina mukana ja jota käytetään kaikissa terveydenhuollon yksikoissa julkisista yksityisiin. Laakareiden tai opiskelijoiden olot eivät ole kuitenkaan Suomen luokkaa, kuten ei varmasti missaan pain maailmaa. Yliopisto on kallis ja lääkäreiden palkka parhaimmillaankin kohtalainen. Jälleen kerran täytyy arvostaa omaa systeemiamme, jossa pääsemme nopeasti itse tutkimaan potilaita. Paikalliset lääkärit ovat vastuussa potilaista vasta erikoistuttuaan, eli jopa 10 vuotta opintojensa alusta!

Onko näkökulmani muuttunut reissun aikana? Perinteisen kiinalaisen lääketieteen suhteen jopa kriittisempään suuntaan, mutta yleisesti terveydenhuolto näyttää toimivan mainiosti. En edelleenkään osaa vastata ohjaajani kysymykseen potilaan diagnoosista käyttäen hyväksi ranteen pulssia tai kielen väriä, mutta se on ehkä vain hyvä asia. Suomeen ja lääkärin töihin palaa toukokuussa hieman kansainvälisempi lääketieteen opiskelija, joka toivottavasti osaa jatkossakin olla terveellä tavalla skeptinen yleisesti kaikkea kohtaan.

-Konsta Nylander

LK, Turun yliopisto

P.S. Jos olet lääketieteen opiskelija ja vastaavanlaiset kokemuksen kiinnostavat, FiMSIC:n vaihtoonhaku on juuri nyt käynnissä ensi kaudelle. Lisatietoja ja mm. lisää vaihtotarinoita facebookista.

——–

Paulin P.S: Suuret kiitokset Konstalle mainiosta kirjoituksesta! Varmasti opettavainen kokemus ja hienoa että jaat sen meidän muidenkin kanssa 🙂 Muistattehan myös samanhenkisen vieraskirjoituksen homeopatiasta Saksassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.